Talvisodan sytyttyä Suomi joutui tai oikeastaan pääsi suurvaltapolitiikan pelinappulaksi ja se takasi Suomelle sodan lopputuloksen kannalta merkittävää apua varsin yllättävästä suunnasta - Ranskasta. Ranskan lupaamalla avulla olikin ratkaiseva merkitys Stalinin päätöksiin Suomen suhteen. Haastateltavana on Ranskan avusta Suomelle väitellyt historiantutkija Henrik Tala. Toimittajana on Seppo Heikkinen.
Tags:
Older Episodes
Yleisradion historian nettisivuilla on meneillään talvisotaprojekti, #sota39, jossa sodan tapahtumat ja sodanaikaisen hallituksen keskustelut kerrotaan päivä päivältä twiitaten. Kyseessä on sosiaalisen median projekti, jonka tarkoituksena on osallistaa yleisöä. Siilinjärven lukion historiakurssin oppilaat lähtivät mukaan luomalla omia hahmojaan kuten lottia ja sotilaita, joiden kautta he tutustuvat talvisodan tapahtumiin. Seuraavassa ohjelmassa haastatellaan …
Sarja liikkuu asiantuntijoiden kanssa Helsingin syntysijoilla ja selvittää miten varsin vaatimattomasta pikkukaupungista Vantaanjoen suulla tuli ihan varteenotettava eurooppalainen pääkaupunki. Helsingin kaupungin historiaa vuodesta 1812 nykypäivään johdattelee Senaatintorilla toimittaja Seppo Heikkinen. Vieraana on Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe. Ohjelma on uusinta vuodelta 2012.
Sarja liikkuu asiantuntijoiden kanssa Helsingin syntysijoilla ja selvittää miten varsin vaatimattomasta pikkukaupungista Vantaanjoen suulla tuli varteenotettava eurooppalainen pääkaupunki. Sarjan ensimmäinen osa kiertää Vanhankaupungin maisemissa Helsingin perustamisen muistomerkillä, hahmottaa 1550-luvun maisemaa Kellomäeltä, vierailee Helsingin vanhimman kirkon perustuksilla ja kävelee Helsingin vanhinta katua pitkin. Vanhankaupungin kierroksella ovat toimittaja Seppo Heikkinen ja Helsingin …
1950-70-luvulla tuhannet suomalaiset muuttivat Boråsiin, Ruotsin tekstiiliteollisuuden keskukseen. Ruotsinsuomalainen tekstiilityöntekijä Lahja Exner teki historiaa ja nousi hihnalta Ruotsin valtiopäiville ensimmäisenä maahanmuuttajataustaisena naisena vuonna 1979. Toimittaja Harri Alanne.
Marja ja Veli-Pekka Jääskeläinen ajoivat minillä lähetystyöhön Ambomaalle vuonna 1971. Samalla lähetyskurssilla olleiden Kaisa ja Erkki Halmeen tie vei Angolaan. He tekivät lähetystyötä sisällissodan repimässä Angolassa yli parikymmentä vuotta. Pariin kertaan he joutuivat pakenemaan Suomeen, mutta sydän vei takaisin Afrikkaan. Toimittaja Riika Nikkarinen.
Eila-Maija Mirolybovin vuosikymmenet TV-uutisten kulttuuritoimittajana oli näköalapaikka. Hän kertoi kansalle tärkeimmät uutiset kirjallisuuden, musiikin, kuvataitaiden ja teatterin maailmasta. Musiikki on ehkä ollut lähimpänä sydäntä. Pitkään hän oli myös kunikaallisten häiden ja hautajaisten äänenä, usein ystävänsä Erkki Toivasen kanssa. ”Paljasjalkainen helsinkiläinen” Eila-Maija Mirolybov asuu Töölössä - kulttuurin sydämessä. Omintakeiset- ohjelmasarjan viimeisessä …
Knud Möller on vanhoista TV-hahmoista se boheemin charmikas möreä-ääninen tanskalainen, jonka raportteja ja kommentteja Kekkosen-ajan Suomesta ja maailmalta äitikin katsoi. 90-luvun alun muistelmakirja ”Möllerin matkassa” kertoo siihen asti varjeltuja asioita presidentin matkoista ja kirjeenvaihtajan arjesta muun muassa Itä-Saksassa. Puhuiko ”Knutski” todella yhdeksää kieltä, ja kuinka monta kertaa hän olikaan naimisissa? …
Toimittaja Martti Silvennoinen lähti painavan magnetofoninsa kanssa "pimeimpään Afrikkaan" tekemään ohjelmaa. Omintakeiset-sarjan neljännessä osassa kuulemme otteita dokumentista "Albert Schweitzerin luona Lamberenessa" vuodelta 1959. Silvennoisen matka lomittuu Länsi- Afrikassa avustustyöntekijänä toimivan Leena Lindqvistin kokemuksiin. Schweitzerin viidakkosairaalassa hoidettiin spitaalisia. Ebola on levinnyt Liberiaan, jossa Lindqvist asuu. Toimittaja Tom Östling.
Maallikkosaarnaajan poika Eino S. Repo sai 60-luvulla mieluisan pestin Yleisradion pääjohtajana. ”Reporadiosta” tuli erityisesti television ansiosta haukkumasana. Repo itse oli sodassa karaistu ja kirjallisesti sivistynyt mies. Viiden pääjohtajavuoden jälkeen hän sai potkut mutta jatkoi radiojohtajana. Yleisradio oli kaikkien huulilla. Nuori sukupolvi rynni eetteriin. Omintakeiset-sarjan kolmannessa osassa Revon muistot jatkosodasta lomittuvat …
Omintakeiset, osa 2/6 - Pekka Lounela Pekka Lounela tuli väsähtäneen Olavi Paavolaisen apulaiseksi radioteatteriin 50-luvun lopulla. Siellä hän joutui nokikkain muun muassa aikansa "punaisen leidin", näyttelijä Elli Tompurin kanssa. Reportterina Lounela kiersi ensimmäisinä sodanjälkeistä Itä- Eurooppaal. Hän päästi eetteriin Allen Ginsbergin "Huudon" ja pakinoi sukellusveneistä Tukholman edustalla 80-luvun alussa. Omintakeiset-sarjan …
Lieko Zachovalová oli äänemme Prahassa miltei koko sodanjälkeisen ajan aina 90-luvulle saakka. Nyt hän elää miehensä Marcelin ja mopsikoira Maxin kanssa vanhassa funkistalossa Prahan Na Babessa, suomeksi Ämmänmäellä. Talon puutarha on lähes luonnonvarainen. Liekon puheenparsi on rehevää, kun hän kertoo perheestään: kommunisti-äiti Ullasta ja isä Yrjö Leinosta edetään Hertta Kuusisen …
Sukulaisiani - kuvataiteilija Paavo Paunu kertoo sukunsa vaiheista Kuvataiteilija Paavo Paunun sukulaiset ovat olleet mm. sotilaita, työläisiä ja taiteilijoita. Jotkut sukuhaarat ovat löytäneet tiensä historiankirjoihin, toiset ovat kadonneet historian hämärään. Rahaa ja valtaa tärkeämpää on Paunulle ihmisyys ja sydäntenlyöntien ketju, joka katkeamattomana yhdistää meidät esivanhempiimme. Toimittajana on Jonni Roos.
Historiasarjoja: Sukulaisiani, osa 1/2. Professori Anto Leikola kertoo sukunsa
vaiheista
Nov. 3, 2014
Professori Anto Leikolan suvussa on paljon oppineita ja yhteiskunnallisia vaikuttajia. Erästä sukuhaaraa seuraamalla päästään kiinni myös Euroopan kuningashuoneiden historiaan. Leikolan suvun kannalta keskeinen paikka on kuitenkin Leikola-niminen talo, josta Anto Leikolan isoisän isoisä lähetettiin Turkuun opintielle. Toimittajana on Jonni Roos.
Korkeasaaren eläintarha on ollut tärkeä osa suomalaisten lapsuudenmuistoja jo kauan, se viettää nimittäin tänä vuonna 125 -vuotisjuhlaansa. Ennen kuin siitä tuli eläintarha se oli kaupunkilaisten huvipaikka ja vähän epämääräisessäkin maineessa. Mutta miten Korkeasaaresta oikein tuli eläintarha ja millaisia vaiheita sen 125-vuotiseen historiaan liittyy? Toimittaja Seppo Heikkinen käy Korkeasaaressa ottamassa näistä …
Kenttäposti alkoi toimia vain kaksi päivää jatkosodan alkamisen jälkeen kesällä 1941. Posti kuljetti myös kahden nuoren sotilaan, Olavin ja Juhanin kirjeet kotiin vaimolle ja tyttöystävälle. Tohtori Erkka Pehkonen on käynyt väitöskirjassaan läpi näiden miesten kirjeitä .Kirjeet kertovat rakkaudesta ja kaipuusta. Sekin näkyy, että sota muuutti nuoria miehiä. Toimittaja Virpi Väisänen
Toimittaja Martti Pohjakallio kokosi 1960-luvulla Kannaksen tulimyrskyssä taistelleiden miesten haastatteluja Yleisradion ääniarkistoon, ja näistä haastatteluista on koottu uusi kolmeosainen radiosarja. Tässä osassa kerrotaan, miten venäläisten hyökkäyskärki saapuu Viipurin edustalle 19.6 yhtä matkaa viimeisten suomalaisten viivytysjoukkojen kanssa. Viipuria puolustamaan on tuotu Syväriltä 20. Jalkaväkiprikaati, joka ehtii asemiin juuri ennen ensimmäisten venäläisten …
Toimittaja Martti Pohjakallio kokosi 1960-luvulla Kannaksen tulimyrskyssä taistelleiden miesten haastatteluja Yleisradion ääniarkistoon, ja näistä haastatteluista on koottu uusi, kolmeosainen radiosarja. Tässä Sotilaiden äänet sarjan toisessa osassa kerrotaan, miten venäläisten suurhyökkäys Kannaksella etenee nopeasti kesäkuussa 1944. Suomalaiset ovat ryhmittyneet keskeneräiselle VT-linjalle, jonka eteen neuvostojoukot saapuvat 14. kesäkuuta. Kannaksen suurhyökkäys -sarjan toisessa …
Historiasarjoja: Kannaksen suurhyökkäys 1/3: Neuvostoliitto hyökkää,
Valkeasaari murtuu
Sept. 29, 2014
Seitsemänkymmentä vuotta sitten Suomen kohtalo oli vaakalaudalla. Rauhallinen asemasotavaihe päättyi yhdeksäs kesäkuuta vuonna -44 kuin veitsellä leikaten. Neuvostoliiton suurhyökkäys Karjalan Kannaksella alkoi massiivisella tulivalmistelulla, jossa suomalaisten asemia moukaroitiin tuhansien tykkien ja satojen pommikoneiden voimalla. Toimittaja Martti Pohjakallio kokosi 1960-luvulla Kannaksen tulimyrskyssä taistelleiden miesten haastatteluja Yleisradion ääniarkistoon, ja näistä haastatteluista on …
Ranskaa ja Italiaa kutsutaan usein lempinimellä latinalaiset sisarukset niiden pitkän, yhteisen historian ja ennen kaikkea kielisukulaisuuden takia. Sisarussuhde on saanut erilaisia sävyjä ja liikkunut vaihtelevassa tunneskaalassa aikakausien saatossa. Kaksiosaisessa Latinalaiset sisarukset -minisarjassa vierailee suurlähettiläs Pauli Mäkelä, joka on toiminut urallaan pitkään juuri Italiassa ja Ranskassa. Toisessa osassa keskitytään maiden yhteiseen …